Eino Leino

Jul 13 2013 Published by under Suurmiehiä

No muutama sana Hövelön historiasta siteeraten Esko Piipon artikkelia Koti-Kajaanista 15. – 16.5.2004: Kalevalan kirjoittaja Elias Lönnrot kirjoitti esipuheen siellä Kalevalaan. Paltamon kirkkoherralta tyttären naimakaupan kautta apteekarska kävi saarella huviretkellä Thauvo’nin saari oli nimi kansan keskuudessa. Huotarin satamaan saapuivat Antti ja Emilia Lönnbohm ja sieltä jalkaisin Paltamon kirkkoon. Seitsemän kilsan venematka ja oltiin ihanassa >Hövelössä ympäristömielessä ainutlaatuisessa paikassa eteläpuolella tukkikuusia ja pojoispuolella haapaa. Lahdenpohjaan pääsi venevalkamaan jonka varrella oli vesimylly todennäköisesti viljan jauhamista silmälläpitäen kirkonverothan tuotiin viljana papeille.

Edellä mainittu maanmittariperhe muutti sitten Hövelön torppaan. Sitten alkoi torpan laajennus aika hulppeasti sen ajan mukaan ei tarvinnut välittää rakennuksen laajennuksista vaan voitiin rakentaa torpasta asuinalaa 140 m2 eli suhteutettuna nykyaikaan jo ruotsalainen elintasominimistandarsi ylitettiin 1850-luvulla. Talon laajennuksessa käytettin suzdalilaista rikkaitten tapaa. Eli asunto, palvelusväki ja karja mahtuivat pihapiiriin ja laidunmaat olivat ympärillä. Veden viljaa unohtamatta. Alapiha ja yläpiha olivat lampaitten ja kanojen lisäksi talon pihapiiriä. Sauna, riihi ja ladot kuuluivat myös kokonaisuuteen Köyhän talo jää aina hirsikertaa liian matalaksi Antti Lönnblomin kuuluu sanoneen.

lippu

 

Vieraanvarainen talo oli 27 henkisen oman väen lisäksi kesäasukit tulivat ja täyttivät ruokapöydän ja terveys oli ykkösasia. Perhe, maanmittausapulaiset, talven varalle ahertaneet käsityöläiset, suutari, räätäli ja kirvesmies ym. työntekijöitä lienee oppipoika, kisälli ja metari ajattelu jo sisäistetty. Emänt vastasi 2-3 piikaa töillään ahkeruutensa ja hyväsydänmisyytensä avulla ahtaassa keittiötilassaan, jota ei laajennettu käytännön syistä ylä- ja alapihan yhtenäisyyden vuoksi vaan emännän tahtia tiivistettiin hektisesti.

Nälkävuosia, joita Pearl Beckin mukaan sattui historiassa 2-3 vuosisadassa, varauduttiin 16 hehtaarin peltoviljellyksin ja metsällä, jossa riistaa lienee ollut yllin kyllin. 400 ha metsää ei puutavarana hyödynnetty muuta kun laajennuksissa ja lisätuloja tuli tervanpoltosta vrt. Kainuun museo ja kuvat miten silloin perheet olivat suuria ja kainuun ruisleipää syötiin eri muunnoksina ettei nälkäkuolema odottanut. Kajaanilaisittain irwinismissä leipä oli tiukassa.

Hänen autonkuljettajalla on nyt luusyöpä. 57-vuotiaalla ja 55-vuotiaalla tuttuvalla tämä on aika harvinaista sattumaa kun vuodessa 500 tapausta tunnistetaan eli prosentteina 0,2% yllättävän suuri luku tutuilla ns. suurissa ikäluokissa. Ehkäpä sillä on enteellinen merkitys todennäköisyyden pitäisi olla aivan eri luokkaa.tilastollisesti. Outo yhteensattuma.

Comments are off for this post