Häme kuuskyt luvun mekka

Oct 08 2013

Olisihan se upeeta taas joskus soitella orkesterissa komppia. Nuorempana harjoittelin hieman mutta eväät eivät riittäneet silloin vielä orkkaan. Lainasin pojille kitaraani ja kyllä sieltä komppia löytyi kun otteet hallitsi. Sain soitella 12-kielisellä joskus ja melodinen soundi löytyi tiettyihin kappaleisiin akustisella kitaralla. Veijo soitti klassista kitaraa tosi upeasti ja Dom Knigasta hän haki uusimpia nuotteja ja aika vino pino hänellä olikin Suomeen tultaessa. Kävimme muutamissa huippukonserteissa kuuntelemassa miten Alhambran muistot soivat kitaralla huippuesiintyjän soittaessa. Segovian musiikki oli lumoavaa ja aikanaan Espanjassa hitanoiden soitto oli tosi upeeta kuunneltavaa. Semistrunnajakin eli seitsenkielinen kitara on upea kitara kun löytyy osaava soittaja minkä sain kokea Lenskissä.

Haitarilla ja kitaralla Erikin kanssa yritimme yhteensoittoa Ahlbackassa, mutta meiltä puuttui vielä paras eli yhteensoittokyky. Jokke sai sähkökitaralla samoin kuin Pekka upeita soundeja aikaan Masaa unohtamatta mainita. Viimeinen soitteli Eddy & Lightningeissa upeasti komppia tai sooloa. H:linnahan oli tosi Mekka kuuskyt luvulla kun sieltä nousi Suomen kuuluisuuksia muin sieniä sateella. Kuju, Fredi, Irwin etc muutamia mainittuina, ja tapahtumia oli todella kivasti konvehteja ja Poikien Huveja, Kaarta ja Palokunantaloa, Irwingiä Hälläpyörässä ja Aulangolla Uutena Vuotena ja Vappuna, Kaupparissa muotinäytöksissä ja Venetsialaisissa Ahvenistolla, Pekolassa, Parolassa, Kuumolassa, Vitsiälässä ja Sotkalinnassa tai Tampereella Takahuhdin jäähallissa Renegatsia kuunnellessa tai Metsärinnettä Lahden ammattikoululla tai Kamalla Hlinnassa. Hattula on ollut kiimtopisteitä abijuhlissakin ja myöhemminkin Mätäsmäessä, Ahlbackassa ja Pekolan lavalla Skodalla.

Comments are off for this post

Vanhoja hämeenlinnalaisia tarinoita

Aug 12 2013

Eilen lueskelin Hämeen Sanomien vanhoja hämeenlinnalaisia tarinoita mm. Skogsterista, Vainikaisesta, teatterista, linja-autoasemasta, hienoista Helinin suunnittelimista taloista, ortodoksi kirkoista sekä höyhensaaresta jne.. Mielenkiintoisia tarinoita mm. Skogster, joka 8 lapsisen tuusulaisperheen 13 v lähti keppi ja pussi mukana luomaan uraa ensin juoksupoikana ja myöhemin nousseena myymälänhoitajana ja omistajana loi 150 työpaikkaisen tavaratalon, joka säilyi pitkään heillä kunnes Kesko osti paikan erilaisten vaiheiden jälkeen. Kaikkea oli myynissä rautatavaroista, vaatteista, posliinista ja elintarvikkeista alkaen.

Asiakas oli kuningas jo silloin ja hevosilla tulleille maalaisisännille haettiin viinaksia ja vaihdettiin puoleen litraan maitoa tai sähkölamppuja annettiin kun toi rikkoutuneen lampun kannan mukana takaisin. Piparkakkutalossa perhe asui ja jugentyylisessä upeassa rakennuksessa kaupa kävi. Henkilökunta oli pitkään yhteydessä vielä työn loputtuakin. Väärinkäytöksiäkin oli eli kavallettiin ja varastettiin, mikä johti myös liikkeen lopetttamiseen. Raketti Anttila lopulta antoi kuoliniskun toiminnalle hintakilpailulla. Vainikaisen leipomo oli toinen menestystarina. Kymmenelle työntekijälle oli oma kokki ruokaa laittamassa ja kaupunkilaiset nauttivat mm. ruusupullista tai bebe-leivoksista makoisten leipien lisäksi. Emäntä piti jöötä yllä ja leipuri oli valvottava kun viinahammas kivisti jatkuvasti.

Kauppa kävi ja varuskuntaankin Suomen linnalle vietiin taksilla päivittäin tuoretta herkkua. Purku tuli sitten talon kohtaloksi ja olisi haluttu jatkaa Keskustalossa toimintaa, mutta tiloja ei saatu ja lopuksi riitautuivat niin kaupungin kanssa ettei enää Helsingistä sinne koskaan palanut. Lapsia oli neljä mm. professori, hammaslääkäri ja pankijohtaja. Niin olivat riidoissa ettei kaupunki myynyt purkutalon hirsiäkään vaan antoi mieluummin niiden lahota. Kaupunki tuntui silloin olevan sisäänpäinlämpiävä pikkukaupunki, jonka päättäjät olivat kovakurisia varuskunta ja koulukaupungin viranomaistyylisiä niuhottajia tällaisissa asioissa

Teatterijuttuja oli myös vaikkapa 18 v tehtaan työläinen, joka sai ensimmäisen roolin Kalle Aaltosen näytelmässä neekerinä ja hänen piti hiilellä mustata päivittäin kasvonsa roolia varten ja vuorosanoja oli yksi virke jotain hyvin yksinkertaista se oli huudahdus Perkkele tai vastaavaa. Roolin jälkeen kylmällä vedellä piti kasvot pestä kun lämmintä vettä työväentaloon ei tullut. Myöhemmin saatiin uusi talo ja silloin tuli jo lämmin vesikin. Kuuluisuuksia näyttelijöissä oli muutamia Tauno Palosta ja Anja Pohjolasta alkaen ja vierailijoina ympäri Suomen teattereista. Urkkikin oli katsomossa käymässä. Ravintolapuolella oli tanssia kahtena iltana ja penkkejä piti siirrellä vanhan teatterin aikana yli 250 aina.

hämeenlinnaHämeenlinnan kauneimman talon Birger Jarlin kadulla osti ja purki myöhemmin Tolosen rakennusliike. Manu Tolonen pohjalainen rakentaja tuli tyhjin käsin Hämeenlinnaan ja teki omaisuuden sillä myytyään YIT:lle rakennusliikkeensä, joka nytkin on Suomen suurimpia rivitalo ja kerrostalorakentajia. Ralo itsessään oli Schmausserin talon ohella, joka sijaitsi vanhan Kultakeskuksen tontilla Vanajaveden rannalla kauneimmat kaupungissa. Raittiusliikkeen talo oli Kariston ja Hämeen kinon ja Hälläpyörän takapihalla ja Porilaisten marssin tahdissa viimeiset sieltä lähtivät ennen talon purkua.

Kurki-Suonion kotitalossa Rauhankadun ja Palokunnankadun risteyksessä sijaitsi kuuluisa Höyhensaari synnytyslaitos 24 paikkaisine ja sinne hetekoita lisävuoteeksi äkillisille tapauksille. Hissi oli kuuluisa siihen aikaan

Ortodoksikirkko eli nykyinen Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus ex-kirjasto oli upea ortodoksikupoli kirkko, mutta ajan hengen mukaan ryssän kirkko piti purkaa. Kupolit kellot ja ikonostaasit vietiin pois. Nykyisessä ortodoksikirkossa on ikonostaasi tallella ja kellot ovat kumahdelleet evankelisluteraisilla. Oli kuulemma erittäin upea ja kallis kirkko sotilaskirkko, jonka rahoituksen olivat saaneet keisarikunnan budjetista. Turuntien päässä upea näky, mutta esimerkiksi kirjakauppias Rytkösen Eenokin mielestä suojeluskunnan pääjehuja kun oli niin täytyi tällainen vainoojien ryssän kirkko purkaa. Vaikeeta kuulemma oli. Lasipalatsin vieressä sijaitsi pikkutorilla linja-autoaseman vieressä toinen kaunis ortodoksikirkko, joka myös hävitettiin. Linja-autoasema, jonkin mielestä DDR:läinen monumetti olisi joutanut purettavaksi. Arkkitehti Sahlberg varmaankin luomuksen isä oli eri mieltä. Rumahan se on, mutta aikakautensa luomus eli ei Roomaakaan luotu päivässä.. Paljon muutakin Helinin suunnittelemia rakennuksia löytyy entinen jo nyt purettu ALKO:n ja sitten Kumilinjan rakennuksen paikalla on nykyisin kerrostalo. Oli sopivan kokoinen. 1907 kuvassa nykyi Raatihuoneenkadun upeita matalia puurakennuksia ja muutama tiilinen, joista enää jäljellä on Eaatihuone. Katuhan jatkui mataline taloineen koko seuraavankin korttelin, jossa sijaitsi aikaisemmin mm. Jokisen vaatetusliike. Vastapäätä liikettä oli Vaahteran varjo kioski, jonka kautta juoksupoikana vein Annikille housuja korjattavaksi liikkeestä juoksupoikana. Samoin koko vastapäinen katu oli matalia rakennuksia mm. Grönin talo, josta myöhemmin tuli SOKOS. Torin laidalla oli jo silloin kivitaloja mm. KOP ja HOP sekä OTK ja SMK eli maanviljelijöitten kauppa. Maanviljelijät vauraalla Hämeen aluella kävivät paljon kaupoissa ja markkinoilla etenkin tuli tuhansia vauraita isäntiä hakemaan vuoden sadon jälkeen vaatteita ja muuta tarpeellista. Oli siinä minullakin työkenttää hakea Postista ja Linja-autoasemalta ja VR:ltä jatkuvasti paketteja kantaen raskaita vaatteita. Myöhemmin vaatturi Muonalle, joka istui vaatturiasennossa pöydällä ja usein jo maistissaan, korjattavaksi. Annikki Pirttiniemi oli pääkorjaaja, mutta ruuhkassa Muona sai myös korjattavaa. Sitten rahoja vein pankkiin. Miljoona saattoi sillon pojalta löytyä taskussa kun joulukassoja HOP:iin KOP:iin Osuuspankkiin tai SYP:n kuljettelin. Onneksi kukaan ei tajunnut rosvota.

 

Comments are off for this post

Eino Leino

Jul 13 2013

No muutama sana Hövelön historiasta siteeraten Esko Piipon artikkelia Koti-Kajaanista 15. – 16.5.2004: Kalevalan kirjoittaja Elias Lönnrot kirjoitti esipuheen siellä Kalevalaan. Paltamon kirkkoherralta tyttären naimakaupan kautta apteekarska kävi saarella huviretkellä Thauvo’nin saari oli nimi kansan keskuudessa. Huotarin satamaan saapuivat Antti ja Emilia Lönnbohm ja sieltä jalkaisin Paltamon kirkkoon. Seitsemän kilsan venematka ja oltiin ihanassa >Hövelössä ympäristömielessä ainutlaatuisessa paikassa eteläpuolella tukkikuusia ja pojoispuolella haapaa. Lahdenpohjaan pääsi venevalkamaan jonka varrella oli vesimylly todennäköisesti viljan jauhamista silmälläpitäen kirkonverothan tuotiin viljana papeille.

Edellä mainittu maanmittariperhe muutti sitten Hövelön torppaan. Sitten alkoi torpan laajennus aika hulppeasti sen ajan mukaan ei tarvinnut välittää rakennuksen laajennuksista vaan voitiin rakentaa torpasta asuinalaa 140 m2 eli suhteutettuna nykyaikaan jo ruotsalainen elintasominimistandarsi ylitettiin 1850-luvulla. Talon laajennuksessa käytettin suzdalilaista rikkaitten tapaa. Eli asunto, palvelusväki ja karja mahtuivat pihapiiriin ja laidunmaat olivat ympärillä. Veden viljaa unohtamatta. Alapiha ja yläpiha olivat lampaitten ja kanojen lisäksi talon pihapiiriä. Sauna, riihi ja ladot kuuluivat myös kokonaisuuteen Köyhän talo jää aina hirsikertaa liian matalaksi Antti Lönnblomin kuuluu sanoneen.

lippu

 

Vieraanvarainen talo oli 27 henkisen oman väen lisäksi kesäasukit tulivat ja täyttivät ruokapöydän ja terveys oli ykkösasia. Perhe, maanmittausapulaiset, talven varalle ahertaneet käsityöläiset, suutari, räätäli ja kirvesmies ym. työntekijöitä lienee oppipoika, kisälli ja metari ajattelu jo sisäistetty. Emänt vastasi 2-3 piikaa töillään ahkeruutensa ja hyväsydänmisyytensä avulla ahtaassa keittiötilassaan, jota ei laajennettu käytännön syistä ylä- ja alapihan yhtenäisyyden vuoksi vaan emännän tahtia tiivistettiin hektisesti.

Nälkävuosia, joita Pearl Beckin mukaan sattui historiassa 2-3 vuosisadassa, varauduttiin 16 hehtaarin peltoviljellyksin ja metsällä, jossa riistaa lienee ollut yllin kyllin. 400 ha metsää ei puutavarana hyödynnetty muuta kun laajennuksissa ja lisätuloja tuli tervanpoltosta vrt. Kainuun museo ja kuvat miten silloin perheet olivat suuria ja kainuun ruisleipää syötiin eri muunnoksina ettei nälkäkuolema odottanut. Kajaanilaisittain irwinismissä leipä oli tiukassa.

Hänen autonkuljettajalla on nyt luusyöpä. 57-vuotiaalla ja 55-vuotiaalla tuttuvalla tämä on aika harvinaista sattumaa kun vuodessa 500 tapausta tunnistetaan eli prosentteina 0,2% yllättävän suuri luku tutuilla ns. suurissa ikäluokissa. Ehkäpä sillä on enteellinen merkitys todennäköisyyden pitäisi olla aivan eri luokkaa.tilastollisesti. Outo yhteensattuma.

Comments are off for this post

Vuokatti

Jul 13 2013

Vuokatti on ympärivuotinen ja kansainvälisesti vetovoimainen matkailualue, jonka vahvuuksia ovat liikunnallisuus, luonto sekä monipuolinen palvelutarjonta kainuulaisessa aidossa kulttuurissa. Erämatkailun monipuolisuuden kirjo sekä perhematkailun rauhan tarve yhdistyvät luontevasti eri ikäkausia puhuttelevaksi tarjoomaksi. Paikallisuudesta kumpuava erilaisuus antaa ainutlaatuisuutta kokemuksille, joita muualla ei voi saavuttaa. Aitous, elävä kainuulainen maakuntalaulun sanoin ilmenevä karuus yhdistettynä laajaan kulttuurin tarjontaan antaa liikunnallisuuden lisäksi hengenkulttuurille runsaasti ideoita ja voimavaroja ladatessa tyhjentyneitä akkuja eli mielenmaisemien runsaus historiallisessa tervakulttuurissa pettuleivän sielunmaisemassa yhdistettynä ylelliseen nykyihmisen tarvitsemaan vaivattomuuteen antaa runsaasti virikkeitä ja voimavaroja arkiseen aherrukseen.

Erämaa-alueiden, luontomatkailun jylhien järvien loiskinta tai korpien kuiskinta, kuukkelin seura kahvihetkellä laturetken lomassa, hillasuon runsas sato sekä puolukkamaiden runsaus, herkkutattien määrä, kalastuksen loimutulella käristyvä punainen kala antaa runsauden lisän kesämeloskelun ja itseuistettujen ja loimutettujen siikojen ja tammukoiden ohella.

vuokatti

Kanoottiretken jälkeen ja hyvin kylpylässä levänneenä voi lähteä kuuntelemaan runojen lausuntaa Paltaniemeen tai Kaukametsän konserttia kuuntelemaan tai vaikkapa hiljentymään kuvakirkkoon Paltaniemelle. Vuoden kierron mukaan tarjolla on patikointia, kirkkovenesoutua, pyöräilyä, marjastusta, sienestystä, golfin peluusta, eukonkantoon tai suopotkupalloon.

Vuokatin keskeinen sijainti Kainuussa maanteiden sekä vesiteiden äärellä antaa laajan kirjon tutustua koko Kainuun tarjontaan ja tehdä retkiä patikoiden salomaille, Kiannon sielunmaisemaan tai Konsta Pylkkäsen, Eino Leinon ja Elias Lönnrotin reiteille. Manamasalon hienot hiekat Oulunjärvellä ovat oiva kesäkohde tai Raatteen tie sotamuistoja kaipaaville.

Kärkituotteina ovat lumeen liittyvät urheilulajit, kulttuuriperinteet sekä luonnonantimet.

Comments are off for this post

Lappalaisten eroja eteläsuomalaisiin

Jul 13 2013


lapinmies

10°C

Lämpö päälle helsingiläisissä vuokra-asunnoissa. 
Lappalaiset istuttavat kukkia.

5°C
Lappilaiset ottavat aurinkoa, jos se nousee

2°C 
Italialaiset autot eivät enää starttaa

0°C 
Vesi jäätyy

-1°C 
Hengitys näkyy. Muutetaan etelään. 
Lappilaiset juovat kylmää olutta ja syövät jäätä

-4°C 
Kissa haluaa sänkyyn viereen

-10°C 
Etelässä suunnitellaan Thaimaan lomaa. Lappilaiset menevät uimaan

-12°C 
Liian kylmä lumisateelle

-15°C 
Amerikkalaiset autot eivät enää starttaa

-18°C 
Helsinkiläiset talonomistajat vääntävät lämmöt päälle

-20°C 
Hengitys kuuluu

-22°C 
Ranskalaiset autot eivät enää starttaa. Liian kylmää luisteluun

-23°C 
Poliitikot alkavat puhua päättömiä

-24°C 
Saksalaiset autot eivät enää starttaa

-26°C 
Hengityksestä saa rakennusainetta igluun

-29°C 
Kissa haluaa yöpuvun

-30°C 
Kunnon auto ei enää starttaa
Lappalainen potkaisee renkaaseen ja starttaa LADAn

-31°C 
Liian kylmä suudella, huulet jäätyvät toisiinsa
Lappilaiset jalkapalloseurat aloittavat jalkapallotreenit kevääksi

-35°C 
Kahden viikon kylpyläloma
Lappalaiset lapioivat pois katolta lumet

-39°C 
Elohopea jäätyy
Lappilaiset laittavat puseron ylänapin kiinni

-40°C 
Auto haluaa sänkyyn
Pusero päälle Lapissa

-44°C 
Lappilainen harkitsee toimiston ikkunan sulkemista

-45°C 
Lappilaiset sulkevat vessanikkunan

-50°C 
Merileijonat jätävät Grönlannin
Lapissa käsineet vaihdetaan rukkasiin. 

-70°C 
Jääkarhut lähtevät napajäätiköltä
Lapin yliopistossa järjestetään hiihtokilpailut

-75°C 
Joulupukki lähtee napapiiriltä
Korvalaput alas karvahatusta

-120°C 
Alkoholi jäätyy lappilaiset ovat surullisia

-268°C 
 Helium nesteytyy

-270°C 
Helvetti jäätyy

-273,15°C 
Absoluuttinen nollapiste mikään ei liiku
Lappalaiset alkavat jo tuntea kylmyyttä, 
antakaa snapsi imeskeltäväksi

Comments are off for this post

« Newer posts